Euroopan parlamentin ympäristökomitea (ENVI) äänesti 20.9. komission yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistusehdotuksesta. Asia on tärkeä kosmetiikkateollisuudelle, minkä vuoksi haluamme nostaa esille ehdotukseen liittyviä huolenaiheitamme.
Euroopan komissio on ehdottanut, että yhdyskuntajätevesidirektiivin lisätään laajennettu tuottajavastuu kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle. Käytännössä mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuva kustannustaakka lankeaisi suurelta osin näille kahdelle toimialalle. Ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa ei kuitenkaan ole selviä tieteellisiä perusteluja kosmetiikan osuudesta mikroepäpuhtauksista.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa mainitaan saastuttaja maksaa -periaate (art. 191 (2)), eikä tämä ehdotettu laajennettu tuottajavastuu ole täysin periaatteen mukainen. Vaikka kosmetiikkateollisuus tukee tätä lähestymistapaa ja on valmis osallistumaan osaltaan jätevedenpuhdistamoiden kehittämisen kustannuksiin, huolenaiheemme on, ettei kustannuksia ole jaettu saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti, koska vain kaksi sektoria velvoitetaan tuottajavastuuseen. Jätevesiin päätyy aineita myös muualta ja olisi tärkeää, että laajennetun tuottajavastuun kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti. Vaikka ENVI-valiokunnassa on keskusteltu siitä, että mikroepäpuhtaudet voivat olla peräisin eri lähteistä, siitä huolimatta ENVI kannattaa edelleen alakohtaista lähestymistapaa, mikä ei mielestämme sovellu direktiivin tarkoitukseen. Toimivampaa olisi yksilöidä vesistöihin päätyvät haitta-aineet ja määrittää tuottajavastuu näiden mukaan eikä alakohtaisesti.
Koska ENVI-valiokunta ei merkittävästi parantanut komission ehdottamaa mikroepäpuhtauksien määritelmää ja se on nykymuodossa liian laaja, johtaa tämä siihen, että soveltamisalaan kuuluu myös aineita, jotka eivät aiheuta ongelmia nykyisissä yhdyskuntajätevesien käsittelyjärjestelmissä. Suhtaudumme myönteisesti ENVI-valiokunnan pyrkimykseen vapauttaa EPR-velvoitteista ne tuottajat, jotka voivat osoittaa, että niiden tuotteet ja niiden sisältämät aineet ovat biohajoavia. Tämä on silti riittämätöntä, koska joitakin aineita, jotka poistuvat kolmessa ensimmäisessä jätevedenpuhdistusvaiheessa, pidettäisiin edelleen mikroepäpuhtauksina. Direktiivin tarkistuksessa olisi nimenomaan puututtava vesien pilaantumiseen, eikä se saa olla esteenä kemikaalien turvalliseen käyttöön.
Olemme pettyneitä, ettei ENVI käsitellyt tuottajien maksuja koskevia säännöksiä. Ehdotuksessa esitetään, että tuottajien maksut määräytyisivät markkinoille saatettujen tuotteiden tonnimäärän perusteella. Tuottajavastuumaksujen tulisi mielestämme perustua tuotteiden sisältämien mikroepäpuhtauksien määrään. Tuotteiden tonnimäärän perustuva lähestymistapa johtaisi tuottajien epätasa-arvoiseen kohteluun, koska tuotteen tonnimäärä ei ole suoraan verrannollinen tuotteen sisältämien mikroepäpuhtauksien määrään.
Kosmetiikkateollisuus on huolissaan ehdotetun järjestelmän toimivuudesta, sillä se ei perustu tieteellisiin perusteluihin eikä takaa oikeudenmukaisuutta talouden toimijoiden kannalta. Ennen direktiivin hyväksymistä tulisi tarkastella myös kansallisia mahdollisuuksia järjestää laajennettu tuottajavastuu sekä selvittää jätevedenpuhdistamoiden todelliset investointikustannukset, jotta lainsäädäntö ja sen aiheuttamat maksut olisivat ennustettavia yrityksille.
Olemme eurooppalaisen kosmetiikkajärjestö Cosmetics Europen jäsen. Asia on merkittävä koko Euroopan kosmetiikkateollisuudelle, mukaan lukien Suomi. Teksti on mukailtu Cosmetics Europen 21.9.2023 julkaisemasta kannanotosta.
Lisätietoja:
Sari Karjomaa sari.karjomaa@kosmetiikkajahygienia.fi,
Eeva-Mari Karine eeva-mari.karine@kosmetiikkajahygienia.fi