On harmillista, että Suomen suurin sanomalehti julkaisee ftalaateista artikkelin, jossa on harhaanjohtava otsikko ja jolla pelotellaan kuluttajaa. Helsingin Sanomien artikkelissa “Tutkimus: Ihonhoitotuotteilla läträäminen näkyy lasten virtsassa – Erikoislääkäri varoittaa sukuelinten kehityksen häiriöistä” lähteenä on käytetty yhdysvaltalaista tutkimusta, missä kosmetiikan lainsäädäntö on erilaista ja kosmetiikan aineosia voidaan säännellä eri tavalla kuin Euroopassa. Tutkimuksesta johdetut päätelmät eivät siksi kerro tilanteesta EU:ssa eikä artikkelissa maalatut uhkakuvat kosmetiikan käytöstä ole relevantteja suomalaiselle yleisölle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut yhteen ftalaattitietoa (Ftalaatit – THL). Merkittävimmiksi lähteiksi mainitaan ravinto eikä kosmetiikka, kuten artikkelissa todetaan.
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan ftalaatit ovat kiellettyjä kosmetiikassa lukuun ottamatta dietyyliftalaattia (DEP, DIETHYL PHTHALATE). Esimerkiksi dibutyyliftalaatti (DBP) ja dietyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ovat kiellettyjä kosmetiikassa, vaikka ne toisinaan mainitaan kosmetiikan yhteydessä (ks. EU:n kosmetiikka-asetuksen (EY) 1223/2009 liitteen II kiellettyjen aineiden luettelo).
EU:ssa valmistettavassa ja myytävässä kosmetiikassa saa lain mukaan käyttää ainoastaan dietyyliftalaattia. Sitä voidaan käyttää alkoholin denaturointiaineena. Aineen kosmetiikkakäytön turvallisuudesta on saatavilla riippumattoman tiedekomitean SCCS:n turvallisuusarvio.
Dietyyliftalaattia voi olla tuotteissa, joiden INCI-luettelossa mainitaan ALCOHOL DENAT (DEP ei näy erikseen ainesosaluettelossa, koska se ei ole erillinen ainesosa, vaan osa denaturoidun alkoholin koostumusta). Jos dietyyliftalaattia olisi käytetty muussa tarkoituksessa, se on merkittävä ainesosaluetteloon.