Euroopan komission kuulemisessa EU:n kosmetiikka-asetuksen arvioinnista tavoitteena on selvittää yleisellä tasolla, miten nykyinen asetus toimii ja millaisia mahdollisia kehityskohteita siinä on. Tämän jälkeen alkavat kohdennetut kuulemiset, joissa selvitetään asioita tarkemmin. Annoimme lausunnon komissiolle, jossa toimme esiin yleisiä näkemyksiämme kosmetiikka-asetuksesta. Lähtökohtaisesti nykyinen asetus on toimiva kokonaisuus ja mahdollisissa muutoksissa pitää varmistua, etteivät asetuksen toimivat perusperiaatteet vaarannu. Osallistumme jatkossakin asiaa koskevaan keskusteluun ja viemme alan näkemyksiä aktiivisesti eteenpäin.
Eurooppalaiset ml. suomalaiset käyttävät kosmetiikkaa joka päivä. Kosmetiikka käsittää tuoksut, meikit, ihon- ja hiustenhoidon sekä henkilökohtaisen hygienian tuotteet kuten hammastahnat, saippuat ja deodorantit. Tuotteilla on merkittävä vaikutus kansalaisten terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Euroopan kosmetiikkateollisuus on taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävä toimiala ja on tärkeää varmistaa alan kilpailukyky. EU:n kosmetiikka-asetus (EU) 2009/1223 on keskeinen lainsäädäntöinstrumentti kilpailukyvyn säilyttämisessä ja tulee varmistua, että asetus mahdollistaa myös jatkossa innovatiivisten, turvallisten ja tehokkaiden tuotteiden suunnittelun, valmistamisen ja tarjoamisen kuluttajille ja ammattilaisille. Eurooppalainen asetustason lainsäädäntö on keskeistä alan toimijoille, koska sillä varmistetaan toimivat sisämarkkinat.
Nykyinen kosmetiikka-asetus, joka takaa toimivat sisämarkkinat sekä tuoteturvallisuuden, on keskeisiltä osiltaan toimiva kokonaisuus, ja alan yritykset ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Lainsäädännön keskeiset periaatteet ovat tieteeseen perustuva tuotteiden ja ainesosien turvallisuusarviointi, väittämäsäännöt, kattavat pakkausmerkintävaatimukset sekä tehokas markkinavalvontasysteemi. Ne on koettu teollisuuden puolelta toimiviksi. Kosmetiikan lainsäädäntökenttä on viime vuosina kuitenkin laajentunut ja kosmetiikkaan vaikuttaa moni muukin lainsäädäntö kuin kosmetiikka-asetus, minkä vuoksi asetuksen arvioinnissa tulee huomioida myös muun lainsäädännön vaikutukset ja mm. teknologian, kuten digitaalisten ratkaisujen, kehitys. Esimerkiksi kuluttajille annettavat tietovaatimukset lisääntyvät koko ajan, minkä vuoksi tulisi selvittää mahdollisuutta jakaa tietoa kuluttajille myös digitaalisesti. Koska kosmetiikkatuotteissa on rajallisesti tilaa pakkausmerkinnöille, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen tukisi sekä kuluttajien tiedonsaantia että kestävää kehitystä. Mutta mikäli asetukseen tehdään muutoksia, tulee varmistua, etteivät muutokset vaaranna jo nyt hyvin toimivaa kokonaisuutta, koska jatkuvuus on tärkeää alan toimijoille.
Riskiin perustuva lähestymistapa kosmetiikan aineosien ja tuotteiden arvioinnissa on keskeistä kosmetiikan näkökulmasta, minkä vuoksi sektorikohtainen riskinarviointi tulisi säilyttää. Vaaraperusteinen lähestymistapa kosmetiikan turvallisuuden arvioinnissa vaarantaisi asetuksen perusperiaatteita. On tärkeää, ettei ainesosia kielletä kategorisesti selvittämättä ensin niiden turvallisuutta kosmetiikkakäytössä. Nykyisen asetuksen mukaisia ainesosiin liittyviä sääntelyprosesseja, voitaisiin kuitenkin muuttaa toimivimmiksi. Prosessien tulee olla sellaisia, etteivät ne jätä lainsäädännöllistä epävarmuutta yrityksille sen suhteen, mitä aineosia on sallittua käyttää kosmetiikassa. Sääntelyn kehittämiseen liittyvät myös riittävät siirtymäajat, jotta yrityksillä on riittävästi aikaa sopeuttaa toimintaa suhteessa lainsäädäntömuutoksiin.