UVA- ja UVB-säteet lisäävät ihosyövän riskiä ja tämä yksistään on syy suojautua UV-säteitä vastaan. UVB-säteily vaikuttaa ensisijaisesti epidermiksessä, joka on ihon päällimmäinen kerros. UVA-säteily vaikuttaa syvemmällä säteilyn yltäessä dermikseen saakka. UV-säteilyn aiheuttama energia muuttuu ihossa erilaisiksi kemiallisiksi reaktioiksi, jotka aiheuttavat muutoksia ihossa. Ihon palamisen ja DNA-vaurioiden lisäksi ihossa tapahtuvia muutoksia ovat
- kuivuminen
- pigmenttihäiriöt kuten maksaläiskät
- ennenaikainen ikääntyminen, kuten rypyt, veltostuminen ja ihon sameus
- laajentuneet pintaverisuonet.
UVB-säteily vaurioittaa suoraa DNA:ta aiheuttaen ihon palamista ja tulehdusreaktioita. UVA-säteilyn vaikutukset tapahtuvat välillisesti, kun UVA-säteily synnyttää ihossa reaktiivisia happilajeja (ROS). Nämä aiheuttavat vaurioita DNA:ssa, kollageenissa, proteiineissa ja rasvoissa. Nämä muutokset saavat ihossa aikaan ikääntymisen merkkejä.
Sen lisäksi, että aurinkosuoja ehkäisee ihosyövän riskiä, on se hyvä anti-aging -tuote. Se ehkäisee ennenaikaisen ikääntymisen merkkejä ja ylläpitää ihon hyvinvointia.
Auringolta suojautuminen arjessa on tärkeää
Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry:n teettämässä tutkimuksessa1 selvisi, että erityisesti rannalla ja etelän matkoilla suomalaiset käyttävät aurinkosuojaa. Arjessa suojautuminen usein kuitenkin unohtuu. Koska UV-säteet aiheuttavat DNA-vaurioita sekä ihon ennenaikaista ikääntymistä myös silloin, kun iho ei pala näkyvästi, on tärkeää, että iho suojataan kaikissa tilanteissa.
Suomalaisista 51 % käyttää aurinkosuojaa ollessaan pihalla tai puutarhatöissä ja 41 % käyttää suojaa urheillessa ja lenkkeillessä. Kaupungilla liikkuessa auringolta suojautuu 34 % ja tapahtumissa, kuten festareilla, 38 %. Vähiten muistetaan suojautua silloin kun ulkoillaan lemmikkien ja lasten kanssa, vain vähän yli 20 % käyttää näissä tilanteissa aurinkosuojaa.
Myös näissä arkisissa tilanteissa ihon suojaaminen on kuitenkin tärkeää, koska UV-säteilyn aiheuttamat vauriot voivat tapahtua huomaamatta. Nämä tilanteet ajoittuvat usein voimakkaimman auringonpaisteen aikaan ja voivat sisältää paljon paikallaan oloa. Lisäksi urheillessa ja lenkkeillessä hikoilu vähentää aurinkosuojan tehoa.
Auringossa ollessa tulisi miettiä, mitkä alueet kehosta ovat erityisen alttiita UV-säteilylle ja suojata nämä hyvin. Esimerkiksi kävellessä UV-säteily osuu voimakkaimmin olkapäihin, päähän ja rinnan alueelle. Usein suojaamatta jäävät myös niska ja korvat, vaikka nämä ovat yleensä myös hyvin alttiita UV-säteilylle. Facts About Cosmetics –sivustolla on havainnollistettu, mitkä alueet ovat erityisen alttiita UV-säteilylle eri aktiviteeteissa.
Suomalaisista 41 % levittää aurinkosuojan vain kerran päivässä, mutta tämä ei todennäköisesti ole riittävä suojaus koko päivää varten. Riippuen päivän aktiivisuudesta ja pihalla oloajasta, aurinkosuojaa tulee lisätä useita kertoja päivässä. Hiki, vesi ja aurinkosuojan hankaantuminen esimerkiksi vaatteisiin, heikentää aurinkosuojan tehoa ja siksi tuotetta tulee lisätä säännöllisesti.
Auringolta suojautuminen ei ole vaikeaa
Mikään aurinkosuoja ei anna 100 %:sta suojaa, eikä sitä kannata käyttää ainoana suojautumiskeinona. Suojaudu UV-säteiltä näin:
- Suojaa iho ensisijaisesti vaatteiden, päähineiden ja aurinkolasien avulla.
- Paljaaksi jäävät ihoalueet tulee suojata ihotyypin mukaisella aurinkosuojalla. Kasvoille tyypillinen annos on 1 teelusikallinen ja muulle vartalolle 2 ruokalusikallista. Huomioi paljaan ihon määrä: mitä vähemmän vaatteet suojaavat, sitä enemmän aurinkosuojaa tarvitaan. Katso aina tarkemmat ohjeet käyttämästäsi tuotteesta.
- Riippuen päivän aktiivisuudesta tai pihalla oloajasta, aurinkosuojaa tulee lisätä säännöllisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa suojan lisäämistä parin tunnin välein, jos auringossa oleillaan paljon. Lisää aurinkosuojaa kuitenkin aina hikoilun ja uinnin jälkeen, jos jatkat ulkoilua.
- Hakeudu varjoon keskipäivällä, kun aurinko on voimakkaimmillaan.
UV-indeksi on hyödyllinen väline arvioitaessa, milloin ja millainen suojautuminen on tarpeellista. UV-indeksi on kansainvälinen standardimitta, joka kuvaa UV-säteilyn voimakkuutta. Mitä suurempi UV-indeksi luku on, sitä nopeammin iho palaa auringossa. Auringolta suojautuminen on tarpeen, kun UV-indeksi on vähintään 3. On suositeltavaa suojautua auringolta, kun UV-indeksi on 0–2, jos auringossa oleillaan pitkiä aikoja. Lue lisää UV-indeksistä Säteilyturvakeskuksen sivuilta.
On tärkeää löytää omalle ihotyypille sopiva aurinkosuoja oikealla suojakertoimella sekä tuote, joka vastaa omia käyttötottumuksia ja mieltymyksiä. Aurinkosuojia on saatavilla monissa eri koostumuksissa: voiteina, öljyinä ja geeleinä sekä suihkutettavina, puikkomaisina ja puuterimaisina tuotteina. Vedenkestävyys on myös hyödyllinen ominaisuus. Omaan käyttöön sopiva tuote helpottaa suojan säännöllistä lisäämistä. Muista myös puhdistaa iho aurinkosuojasta huolellisesti joka ilta.
Ihossa muodostuu D-vitamiinia aurinkosuojasta huolimatta
Moni huolehtii D-vitamiinin riittävästä muodostumisesta, jos ihon suojaa UV-suojalla. D-vitamiinia muodostuu ihossa UVB-säteilyn vaikutuksesta, jonka imeytymisen aurinkosuoja estää. Mikään aurinkosuoja ei kuitenkaan anna 100 %:sta suojaa2. Esimerkiksi suojakerroin 30 estää oikein ja riittävästi käytettynä 97 % UV-säteistä. Lisäksi aurinkosuojia levitetään usein liian ohuesti eikä riittävän usein, mikä vähentää suojatehoa. Aurinkosuojatuotteet eivät siis kokonaan estä D-vitamiinin muodostumista3.
Kirjoittanut: Harjoittelija, estenomiopiskelija Miia Mäki-Haapoja
Lähteitä:
- KH:n tutkimus suomalaisten aurinkosuojatottumuksista. Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry selvitti vuonna 2025 viikolla 8 aurinkosuojien kuluttajakyselyllä suomalaisten suojautumista auringolta ja aurinkosuojatuotteiden käyttöä osana auringolta suojautumista. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Otos edustaa 18–75-vuotiasta väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
- Skin Cancer Foundation – Sun Protection and Vitamin D
- Aikakauskirja Duodecim – Aina ajankohtainen D-vitamiini