Yhdyskuntajätevesidirektiivin (EU) 2024/3019 tavoite on suojella ympäristöä säätämällä jätevesien keräilystä, käsittelystä ja vesistöön johtamisesta. Jätevesiin kuuluu kotitalouksista, teollisuudesta ja laitoksista tulevat jätevedet sekä hulevedet eli sade- ja sulamisvedet. Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi tuli voimaan 1.1.2025. Se velvoittaa jatkossa puhdistamaan jätevesistä myös mikroepäpuhtaudet, mikä tarkoittaa uudistuksia jätevesipuhdistamoihin, koska ne ovat velvollisia ottamaan käyttöön neljännen puhdistusvaiheen. Mikroepäpuhtauksien poistoon liittyvät jätevesipuhdistamoiden investointikustannukset on määrätty kahdelle toimialalle: lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joita koskee direktiivin mukainen laajennettu tuottajavastuu.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tulee laajennetun tuottajavastuun mukaisesti kattaa vähintään 80 % mikroepäpuhtauksien poistoon liittyvistä investoinneista, sillä näiden alojen tuotteista päätyy Euroopan komission tekemän arvioinnin mukaan eniten mikroepäpuhtauksia jätevesiin. Investointikulujen lisäksi näille teollisuudenaloille tulee maksettavaksi myös käyttö- ja seurantakustannukset.
Kosmetiikan osuus jätevesien mikroepäpuhtauksista arvioitiin jopa 15 kertaa liian suureksi.[1]
Komissio teki yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistuksessa kuitenkin virhearvioita. Esimerkiksi kosmetiikan osuus jätevesien mikroepäpuhtauksista arvioitiin jopa 15 kertaa liian suureksi.[1] Virhearvio johtui kosmetiikan ja henkilökohtaisen hoitotuotteen[2] määritelmien sekoittumisesta, minkä takia kosmetiikan aiheuttamiksi mikroepäpuhtauksiksi arvioitiin useita vääriä aineita, kuten aineita
- joita ei käytetä kosmetiikassa,
- jotka ovat kiellettyjä kosmetiikassa ja
- joita käytetään myös paljon myös muilla teollisuuden aloilla.
Esimerkiksi kosmetiikan aineosaksi oli määritelty virheellisesti permetriini, jota käytetään päätäiden ja syyhyn torjuntaan. Tällaiset tuotteet eivät ole kosmetiikkaa. Lisäksi esimerkiksi kofeiini luokiteltiin vain kosmetiikan aiheuttamaksi mikroepäpuhtaudeksi, vaikka sen päälähde jätevesissä ovat elintarvikkeet. Komission arvio kosmetiikan osuudesta jätevesien toksisesta kokonaiskuormasta on 26 %. Cosmetics Europe on kuitenkin arvioinut uudestaan[1] jätevesissä olevat mikroepäpuhtaudet huomioiden, mitä aineita todellisuudessa käytetään kosmetiikassa. Analyysin mukaan kosmetiikkateollisuuden osuus jätevesien toksisesta kokonaiskuormasta on alle 2 %.
Samaan aikaan komissio myös aliarvioi jätevesipuhdistamoiden investointikustannukset. Eri maiden selvitykset ovat osoittaneet, että arvio on 3–5 kertaa todellista pienempi. Suomessa Lääketeollisuus ry selvitti VTT:llä arvion investointikustannuksista, jotka ovat 280–816 miljoonaa euroa.
Kosmetiikkateollisuus kannattaa yhdyskuntajätevesidirektiivin tavoitteita ja tukee mikroepäpuhtauksien poistamista vesistä ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti, koska kosmetiikkateollisuuden prioriteetteihin kuuluu ympäristöstä huolehtiminen osana vastuullista toimintaa. Alan tavoite on kehittää tuotteita, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia ja jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Kosmetiikkateollisuus on valmis kattamaan oman osuutensa myös mikroepäpuhtauksien poistosta jätevesistä. Kustannusten on kuitenkin perustuttava todelliseen kosmetiikasta aiheutuvaan mikroepäpuhtauksien määrään. Näin toteutuu ”saastuttaja maksaa” -periaate, jolloin myös kannustetaan kaikkia toimialoja innovoimaan ratkaisuja, joilla voitaisiin luopua vesiä saastuttavista aineista.
Jotta ”saastuttaja maksaa” -periaate saavutetaan, tulisi direktiivin toimeenpano pysäyttää EU-tasolla siihen asti, kunnes laajennetun tuottajavastuun vaatimukset on uudelleentarkasteltu. Tarvitaan välitön ja kattava uudelleenarviointi sekä tieteellisesti perusteltu sektoreista riippumaton lista mikroepäpuhtauksista. Koska maksujen tulee perustua kunkin toimijan aiheuttamaan mikroepäpuhtauksien määrään, nykytilanteessa on vaarana, etteivät jätevedenpuhdistamot tule saamaan riittävää rahoitusta, mikäli edetään ehdotetulla mallilla.
Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry (KH) osallistuu kansallisesti direktiivin implementointia koskevaan valmistelutyöhön olemalla mukana ympäristöministeriön koordinoimassa työpajatyöskentelyssä. Lisäksi KH käy keskusteluja kosmetiikkateollisuuden näkökulmista relevanttien kansallisten ja EU-tahojen kanssa.
Lue lisää:
Cosmetics Europe: Urban Wastewater Treatment Directive (UWWTD) – Cosmetics Europe
[1]Cosmetics Europen analyysi JRC:n luettelosta aineista, joita on havaittu yhdyskuntajätevesissä
[2]Personal Care Products -luokkaan kuuluvat usein biosidit, kuten hyönteiskarkotteet ja desinfiointiaineet, jotka jäävät EU:n kosmetiikkasääntelyn ulkopuolelle.